Mistä kaikki sai alkunsa

Nimet ja henkilöt tämän kaiken touhun takana:

Eufrosyne-nimi on isoisoäidiltä lainattu. Kirjoitellessani IhanItse sivuille tarvitsin nimimerkin. Valinta oli helppo. Katselin ympärilleni ja olkani yli näin isoisoäitini valokuvan. Eufrosyne Lagersbets syntyi 8.7.1842 ja kuoli 8.6.1918.

Miehensä Frans Josef`n (s. 7.9.1839 k. 26.1.1907) kanssa heille syntyi 9 lasta. Osa Eufrosynen lapsista muutti Usa:han vuosisadan alussa mm. mummini Hilda Pauliina (sulhasensa Kaarlo Heinon kanssa) ja hänen nuorempi sisarensa Oma Ruusuni sekä myöhemmin vanhin lapsista Emmi ja pojista Taavetti ( David Raivo). 

Lyydia on vähän perinteisempi versio mammani Lyyli-nimestä. Lyyli kuoli ( s. 24.5.1886)ollessani kansakouluikäinen joten en muista hänestä paljoakaan, vain kunnioituksen jota isäni osoitti äitiään kohtaan. Lyyli meni aikoinaan piiaksi Uuteenkaupunkiin ja nai talon pojan Hjalmar Saarisen (s. 7.1.1882 k. 1929). Lapsia heille syntyi 9, joista isäni Ilmari Aleksei oli kuudes.

Oma innostukseni käden töihin periytyy molemmilta suvuilta. Äitini teki kaikille sisaruksilleni vaatteet ja isäni mukana olin monet kerrat remonttitöissä. Häneltä opin, että jos joku muukin osaa niin minäkin voin oppia.

Vanha kaappi:

Kaappi löytyi Helsingissä asuessani jostain kirpputorilta. "Kunnostustyö" on tehty ennen ostoani. Maaleja on raavittu pois ja lukot murrettu. Alla oleva kaapisto on irtonainen joten ylä kaappi on varmaan alunperin ollut seinällä...sivuilla on yhä tallella käsin taotut haat. Yläkaapin sisällä on kaksi tasoa ja ylinpänä pieni n. 10cm leveä hylly. Ovien lasit ovat käsityötä (ilmakuplia näkyy). Kissani ovat tehneet omia jälkiään kiivetessään kaapin päälle ja teroittaessaan alakaapin pylväisiin kynsiään.

Ompelimo:

Nukkekodin on alun perin hankkinut Otto af Forselles tyttärilleen Emmylle, Marialle ja Esterille joskus 1900-luvun alkupuolella. Nuorin tyttäristä Ester  (s.1908 k. 1983) työskenteli pitkään Porin kirjaston lasten osastolla. Ester antoi nukkekodin sisarilleni ja muistan myös itse leikkineeni sillä lapsena. 

Talon katto on maalattu lämpimän ruskeaksi. Alunpitäen se oli jotain tummaa puuta. Seinät on maalattu meidän perheemme aikana , enkä nyt jaksanut vielä tehdä niille mitään. Talo on luultavasti minun leikkieni jälkeen seisonut varastossa ja kärsinyt vähän kosteudesta.

Ompelimon alkuperäiset huonekalut

Äitini muisteli että talon mukana olisi ollut huonekaluja ja nuken vaunut mutta kukaan meistä sisaruksista ei tuntunut muistavan niitä. Nyt ne löytyivät Ruotsissa asuvan siskoni kaapista tallesta. Vaunuja ei enää ole mutta luultavasti ne oli tehty rottingista.

Huonekaluihin kuuluivat ainakin tämä vaatekaappi (näyttää kuin siinä olisi kaksi ovea mutta aukeaakin koko etulevy vasemmasta sivusta), penkki ja kaksi yöpöytää.

Lipasto tai keittiön kaappi. Alhaalla kaksi ovea (pienet ovet keskellä eivät avaudu). Ylhäällä on muistaakseni ollut liukuovet.

Ruokapöytä ja tuoli.

Kaappi josta aukeavat alaovet ja mielenkiintoinen ylälaatikko..................

...joka aukeaa  pyörittämällä. Sisällä on kolo...olisikohan tämä pesukomuutti?

sekä naulakko.

Maizan

..on Tamangin kieltä ja tarkoittaa pikkusiskoa. Asuin vuosina 1986-87 Nepalissa pienessä Mazkhandan kylässä (Kathmandusta päivän matka etelään.) Asuin Chandra Man Bahadurin perheen talossa. Hänen vaimonsa Tuli kutsui minua pikkusiskoksi. Kuulen vieläkin korvissani hänen äänensä kun hän aamuisin toi tuoretta puhvelin maitoa:" Maizan...dud autzo!" (Pikkusisko...maito tulee.)

Leikkimökki

Tämä mökin isä teki vanhimmalle sisarelleni Sirkka-Liisalle joskus 40-50-luvun vaihteessa. Alunperin edessä oli pieni kuisti jossa mahtui istumaan. Katto on pahasti lahonnut ja seinät sisältä homeessa mutta alkuperäinen hella (näkyy ovesta) on vielä ihan kunnossa. Toivottavasti ensi kesänä löydän aikaa korjailla mökkiä. Siellä on leikitty monet hauskat leikit yksin ja kavereiden kanssa. Tällä hetkellä mökki on poikani kauppana....ja autotallina.